Moi Reader!

Minulla kävi taannoin asiakas, kutsutaan häntä tällä kertaa Seijaksi. Seija työskenteli vastuullisessa asiantuntijatyössä. Työ tuntui stressaavalta, kuormittavalta ja hän tasapainotteli jaksamisen äärirajoilla elämässään.

Hän oli käynyt uraohjauksessa ja ammatinvalinnan ohjauksessa tilanteen muuttamiseksi, mutta lopputulos oli, että hän olisi hyvä siinä, mitä hän teki, joten ohjauksista ja testeistä ei ollut hänelle mitään apua. Pitäisi vaan jaksaa tai etsiä uusi vastaava työ vanhan tilalle.

Hän tuli stressin ja uupumuksen takia luokseni. Muutaman tapaamisen jälkeen näin jo rentoutta ja helpottuneisuutta hänen olemuksessaan. Kolmen kuukauden jälkeen hän teki selkeitä valintoja työssään ja päätti lopettaa kuormittavassa, eikä hänelle sopivassa työssä.

Hän huomasi, että sen sijaan että hän jatkaisi työssään ja yrittäisi itse muuttua työhön sopivaksi tai etsisi uuden vastaavan työpaikan itselleen, hän oivalsi, että hänen tulee itse aktiivisesti ruveta luomaan sellaista elämää, mitä hän haluaa elää.

Elämähän on aktiivista valintojen tekemistä. Voit valita tänään, miten suhtaudut elämässä oleviin asioihin. Voit valita mitä teet ja mistä risteyksestä kääntyä. Voit valita joko harmaan ja raskaan tai voit valita sen mikä tuntuu sinulle mukavalta, kevyeltä, joskus jopa helpolta tai valoisammalta. Valinta on sinun.

En ole sitä mieltä, että aina työn lopettaminen uuvuttavassa tilanteessa on aina ainoa vaihtoehto. Joskus oman suhtautumisen muutokset tai olosuhteiden muutokset voivat riittää. Voit kysyä itseltäsi, miten tästä tulisi helpompaa? Miten tästä tulisi vähemmän kuormittavaa?

Joskus taustalla on kuitenkin se, ettei työ tunnu merkitykselliseltä. Se on ehkä joskus voinut tuntua tärkeältä, mutta jos (ja yleensä kun) elämän ja iän myötä muutut, muuttuu arvosi ja sitä myötä myös työhön liittyvät suhteet ja energiat.

Jo se, että kysyt itseltäsi (tai annat jonkun toisen kysyä sinulta) voi auttaa sinua huomaamaan uusia näkökulmia. Saatat huomata, että ihan turhaan tuota tiiliseinää yrität edessäsi potkia, mitäpä jos vaan kääntyisit 180 astetta ja katsoisit, mitä toisessa suunnassa on.

Aika usein yritämme ratkoa elämämme ongelmia järkeilemällä ja puhumalla. Joskus on hyvä antaa alitajunnan ja kehon tulla mukaan valintatilanteisiin.

Seijan kanssa työskentelimme muutaman kuukauden yhdessä ja pääasiassa hän vastaanotti Access Bars sessioita. Nämä tapaamiset riittivät häntä saamaan selkeyttä elämäänsä, rentouttivat kehoa ja mieltä ja näin hänen elämästään tuli paljon aiempaa hauskempaa.

Mikä tämän tarinan pointti on?

Vaikka kuinka järkeilisimme, puhuisimme, pohtisimme, päättelisimme ja yrittäisimme loogisella mielellä ratkoa elämämme ongelmia, ei se aina riitä.

Oivallus voi syntyä siitä tyhjästä tilasta, mikä mieleen syntyy, kun päästää irti pohtimisesta, päättelystä ja järkeilystä. Saatat huomata mahdollisuuksia elämässäsi aivan uudella tavalla, kun päästät irti kaikista olettamuksista siitä, miltä sinun elämäsi kuuluisi näyttää.

Jos sinustakin tuntuu, että edessäsi on muuri, jota et onnistu ylittämään tai jota isommaksi et pysty kasvamaan, vastaa minulle, niin katsotaan miten sinun kehosi ja energia voisi muuttua, jotta elämääsi tulee aiempaa enemmän vaihtoehtoja.

Terkuin, Siru

Ps. Jos haluat itse oppia Access Bars menetelmän, jolla voit auttaa itseäsi sekä läheisiäsi, seuraavaan koulutukseen on enää pari paikkaa vapaana. Lue lisää tästä linkistä.