Hei! Muistatko sen hetken, kun et lapsena päässyt mukaan leikkiin tai jäit kotiin, kun muut pääsivät huvipuistoon? Ehkä mummi otti sinut syliin ja tarjosi pullaa, jotta paha mieli helpottaisi. Tai teininä – kun ystäväporukassa jäitkin ulkopuolelle ja kävelit kioskille ostamaan karkkipussin. Et siksi, että olisit halunnut herkkua, vaan koska kipu sisälläsi tuntui niin musertavalta. Moni meistä on oppinut jo lapsena, että herkku lievittää pahaa mieltä. Se tuo lohtua. Se antaa dopamiinia ja hetken tunteen siitä, että kaikki on taas hyvin. Mutta samalla opimme jotain muuta – että ikäviä tunteita ei tarvitse tuntea. Ne voi syödä pois. 💔 Tunnesyöminen ei ole kehon nälkää, vaan nälkää lohdulle, nähdyksi tulemiselle, turvalle. Aikuisenakin saatamme lohduttaa itseämme suklaalla, jäätelöllä tai Netflixin äärellä rouskutetuilla sipseillä. Tai palkita itsemme herkuilla, kun olemme olleet “hyviä”. Mutta mitä jos on olemassa toinenkin tapa? ✨ Mitä jos sinä voisit lempeästi ja sallivasti kohdata sen, mikä tuntuu vaikealta? Entä jos pettymystä ei tarvitsekaan peittää? Jos suru voisi tulla – ja mennä – ilman, että sitä täytyy hukuttaa nopean dopamiinin alle? Kolme lempeää vaihtoehtoa herkkujen sijaan:
Joskus tunteiden kohtaaminen yksin tuntuu liian suurelta. Silloin et tarvitse lisää itsekuria kaupan kassajonossa – vaan tukea ja turvaa. 💛 Jos kaipaat apua tunnesyömisen taustalla olevien tunteiden kohtaamiseen, kuljen mielelläni rinnallasi. Sallivin terveisin, Siru |
Jos kaipaat rentoutta, selkeyttä ja tasapainoa elämääsi, tilaa uutiskirje. Autan sinua päästämään irti stressistä ja ylivireydestä holistisella tavalla.
Hei! Oletko kokenut kiusaamista – ala-asteella, yläasteella tai jopa työelämässä? Joskus, vaikka vaihtaisit työpaikkaa, huomaat ehkä, että tilanne toistuu. Miksi näin käy? Usein kiusaajat reagoivat alitajuisesti ihmisiin, jotka heijastavat tiettyä energiaa – esimerkiksi pelkoa, epävarmuutta tai ylivireyttä. Jos keho ja mieli ovat valmiiksi hälytystilassa, voi se vetää puoleensa juuri niitä ihmisiä, joita eniten toivoisit vältteleväsi. Tämä ei ole omaa syytäsi – mutta se voi olla avain...
Moi Reader! Tiedätkö sen tunteen, kun maanantaiaamu lähestyy ja jo valmiiksi jännittää? Jo sunnuntai iltana rupeaa vatsaa vääntämään, kun mietit tulevan viikon palavereja. Menet työpaikalle, avaat työsähköpostin ja mielessä pyörii pelko: onkohan tullut ikävää palautetta pomolta tai asiakkaalta? Muistat sen kerran, kun koko tiimisi sai pomoltasi sähköpostia, jossa arvosteltiin sinun projektisi etenemistä. Sinua hävetti niin paljon ja tunsit epäonnistuneesi toden teolla. Vaikka tällä kertaa...
Hei Reader! Tiesitkö, että ajatuksesi muovaavat todellisuuttasi? Kuvitellaan tilanne: olet menossa työhaastatteluun, mutta jo etukäteen ajattelet: "Eihän tämä voi onnistua. Kuitenkin alan takellella sanoissani, ja he pitävät minua aivan mänttinä." Arvaat varmaan, miten siinä haastattelussa sitten käy… ☹ Kun odotat tilanteen menevän huonosti, kehosi virittyy kokemaan juuri näitä ajatuksia vastaavia tunteita, mikä vain vahvistaa epävarmuutta. Kun toistat itsellesi tällaisia ajatuksia tarpeeksi...